Espoon kirjailijoiden värikkäät vaiheet 

 

Hieman ennen kuin Espoosta kasvoi kaupunki, espoolaiset kirjailijat huomasivat, että yhteinen etu vaatii yhteisiä voimavaroja, yhdistymistä. Niinpä joukko tekstintekijöitä kokoontui Tapion Tuoppiin Tapiolaan pohtimaan tilannettaan. Asia etenikin nopeasti, ja he saattoivat 3.2. eli Valon päivänä 1969 skoolata uudelle yhdistykselle. Moderni puutarhakaupunki Tapiola, jossa metsä ja kaupunki kohtaavat ja jossa merimaisemakin pilkahtelee, oli innoituksena paikalliskirjallisuuden uudelle tietoisuudelle.

Perustamistilaisuudesta kertoo ensimmäinen pöytäkirja. Kokoonkutsuja Liisa Vuoristo oli valittu puheenjohtajaksi ja sihteeriksi Eeva Kilpi. Läsnä olivat lisäksi Kalevi Ahoniemi, Bo Carpelan, Antti Hyry, Keijo Immonen, Kaija Pakkanen, Kalevi Rahikainen, Henrik Tikkanen ja Tauno Yliruusi. Espoo oli vielä silloin kauppala. Jotkut epäilivät, olisiko kauppala riittävän kulttuurimyönteinen uudelle yhdistykselle. Vaadittiin asennemuokkausta valtuutetuille ja vaikuttamista yleiseen mielipiteeseen.

Helsinkiin oli perustettu vastaava kirjailijayhdistys vuotta aiemmin.

Liisa Vuoriston mielestä hanketta oli kuitenkin valmisteltu riittävästi. Niinpä yhdistys perustettiin kirjailijoiden ammatillisen ja sitä kautta koko Espoon kirjallisen elämän aktivoimiseksi ja yhdyssiteeksi. Uusi yhdistys ehdotti kulttuurilautakunnan perustamista. Yhdistys sai myös itselleen kulttuurimäärärahan. Ilman kaupungin avustusta yhdistys ei pystyisikään toimimaan.

Ensimmäisessä jäsenhankintakirjeessä mainittiin yhdistyksen tarkoitus. Jäsenyyden ehdoksi esitettiin, että kirjailija asuu Espoossa ja kuuluu johonkin valtakunnalliseen kirjailijajärjestöön. Hallituksella olisi oikeus ottaa jäseniksi myös muita pyrkijöitä, jos heitä voidaan pitää varsinaisina kirjailijoina eli jos kirjallisen toiminnan laatu ja merkitys ovat riittävän korkeatasoiset. Ensimmäisessä jäsenluettelossa oli 19 nimeä.

Varsinaisissa säännöissä oli jäseneksi hyväksymisen pykälässä maininta: Jäsen on velvollinen luovuttamaan mahdollisuuksiensa mukaan ”kappaleen jokaista julkaisemaansa teosta yhdistyksen kirjastoon”. Kyseisestä kirjastosta ei ole kuitenkaan myöhemmin näkynyt missään mainintaa. Sen sijaan 1998 avattua Albergan kartanon – myöhemmin Tapiolan Apteekin taloon siirtynyttä – kirjakokoelmaa voidaan jossain määrin pitää tällaisena kirjastona, joskaan siitä ei tullut lainakirjastoa vaan yhdistyksen kokoelma. Siitä tuli eräänlainen näyteikkuna Espoon kirjailijoiden teoksista.

Yhdistys oli jo alkuaikoinaan vireä. Se vuokrasi Tapiolan Mäntyviita 8:sta huoneen, entisen kauneushoitolan, joka kalustettiin ja jota pidettiin paitsi kokoontumispaikkana myös kirjailijoiden työhuoneena. Kun vuokra oli noussut liian korkeaksi, tilasta luovuttiin ja kalusto myytiin jäsenille. Tämän jälkeen kirjailijoilla oli mahdollisuus hankkia työhuoneita Karhusaaren taidekeskuksesta jonkin aikaa 1980-luvulla.

Yhdistyksen alkuajoista lähtien on – ainakin yhdistyksen vauraimpina kausina – käyty keskustelua kirjailijatalosta, jota on etsitty ja joksi on kaavailtu lukuisia vapautuneita ja kunnostettaviksi tulevia tiloja, mutta suunnitelmat ovat toistuvasti kariutuneet rahaan. Tilojen vuokra on osoittautunut liian korkeaksi. Tapiolan Apteekki-talon kulttuurihuone Kauppamiehentie 6:ssa toimi pitkään yhdistyksen erinomaisena kokoontumistilana, johon sijoitettiin myös yhdistyksen kirjakokoelma.

Alkuaikoina yhdistys kokoontui Tapion Tuopissa (nykyinen Pickwick Pub Tapiola, Pohjantie 3) ja järjesti matineoita Glimsin talomuseossa. Vieraana oli mm. Helvi Hämäläinen. Yhdistystoiminta oli kotoista. Kaikki tunsivat toisensa.

Ainakin osittain Espoon kirjailijat ry:n toiminnan ansiosta Espoo ryhtyi jakamaan kirjallisuuspalkintoja ja kulttuurimyönteisyys kasvoi.

 

Toiminta vakiintuu 

Yhdistyksen puheenjohtajina ovat olleet Liisa Vuoristo 1969 – 72, Mikko Kilpi 1972 – 78, Antero Vuorio 1978 – 82, Jouko Lehtonen 1982 – 84, Pentti Pirhonen 1985 – 94, Kosti Sironen 1994 – 96, Katri Sarmavuori 1996 – 2008, Reima T. A. Luoto 2008 – 10 ja Pirjo Raitanen 2011 -. Sihteereinä ovat toimineet mm. Eeva Kilpi, Mikko Kilpi, Mervi Tammi, Eeva Ehrstedt, Jouko Lehtonen, Marjut Popelka, Mirja Karjalainen, Marjatta Kraatila, Raimo Suikkari ja Ritva Laine.

Liisa Vuoriston ansiona oli toiminnan aloittaminen, Mikko Kilpi ja Antero Vuorio taas vakiinnuttivat toiminnan. Jouko Lehtosen kaudella tapahtui paljon. Silloin mm. julkaistiin  antologia Neljäs kaupunki (1982), pyrittiin vaikuttamaan kaupungin taiteilija-apurahan perustamiseen ja luotiin edellytykset kirjailijatyöhuoneen hankkimiseen Karhusaaresta. Muista saavutuksista on syytä mainita kirjailijamatinea Heikinkillassa, arvostelupalvelu, kirjoituskilpailujen järjestäminen, Ruotsin matka sekä Toivon ja rauhan runoilta Olarin kirkolla 1983. Jouko Lehtosen muutto Pohjois-Karjalaan oli tappaa yhdistyksen, kunnes Pentti Pirhonen lupautui kippariksi.

Pentti Pirhonen järjesti hallituksensa kanssa ensimmäiset Espoossa vietetyt Talvipäivät, 20-vuotisjuhlavuoden ja käynnisti sääntöjen uudistamisen. Hänen ajaltaan on kertynyt yhdeksän mappia arkistokokoelmaan. Hän ahersi yhdistyksen hyväksi kuolemaansa asti. Kuolema tuli kesken kautta 9.4.1994, kun puheenjohtaja oli vasta 66-vuotias.

Yhdistys toimitti 20-vuotisjuhlavuotena 1989 hienon juhlalehden, jossa paheksuttiin mm. kirjojen tekemistä merkkituotteiksi. Kirjailijoista pääsee esille vain 10 prosenttia, muut saavat ahertaa huomaamattomina. Puheenjohtaja Pentti Pirhonen totesi mm.: ”Yritämme olla ammatillinen yhteisö. Toiset kirjailijat työskentelevät kammioissaan hyvinkin visusti, mutta ovat hyvillään tietäessään kirjallisuuden asian olevan esillä Espoossa niin yleisöön kuin päättäjiin päin.” Pirhosen arvion mukaan neljännes kirjailijoista kävi yhteisissä tilaisuuksissa.

Jäseniä oli tuolloin 49 ja heidät kaikki lueteltiin lehdessä. Heistä on jäseninä tällä hetkellä vielä lähes 20, joten koko luettelo kannattaa erikoisuutensa vuoksi esittää tässä:

Sointu Angervo, Kalevi Ahoniemi, Arvi Arjatsalo, Bo Carpelan, Aino Eerikäinen, Paavo Eini, Antti Hyry, Rakel Hyvärinen, Helvi Hämäläinen, Keijo Immonen, Liisa Immonen, Anu Jaantila, Lauri Kaarto, Usko Kemppi, Kullervo Kemppinen, Christer Kihlman, Eeva Kilpi, Inkeri Kilpinen, Pekka Kinnari, Raimo O. Kojo, Esko Laulajainen, Leena Laulajainen, Anna-Liisa Lehtonen, Jouko Lehtonen, Ines Lappalainen, Harry Lewing, Kari Mattila, Tapio Markkanen, Anna-Maija Nieminen (Raittila), Reino Orasmala, Arto Paasilinna, Jukka Pakkanen, Kaija Pakkanen, Matti Paloheimo, Pekka Piirto, Pentti Pirhonen, Kalevi Rahikainen, Helena Reuna, Martti Sinerma, Kosti Sironen, Arja Tiainen, Mervi Tammi, Rauno Toivonen, Kari Vaijärvi, Aarne Valpola, Voitto Viro, Osmo Visuri, Antero Vuorio, Tauno Yliruusi.

Juhlavuotta vietettiin pitämällä toukokuussa kulttuurikeskuksen Bellman-kahvilassa varapuheenjohtaja Kosti Sirosen järjestämä lyriikkamatinea, syyskuussa Pirhosen organisoima proosailta ja iltapäiväkahvit 10.10. Lehti ilmestyi syyskuussa. Sen sponsoreita olivat Neste Oy ja Orion. Hieno tabloidikokoinen julkaisu oli yhdistykselle kuitenkin liian vaativa. Uusia lehtiä ei ilmestynyt.

Yhdistys edistyi työtilojen järjestelyissä, sillä Karhusaaresta oli saatu työhuone määräaikaiseen työskentelyyn ja kokouskäyttöön (vuokra oli 185 mk/kk). Siellä ovat ahertaneet Matti Paloheimo ja Liisa Immonen. Karhusaari oli kuitenkin menossa peruskorjaukseen, joten työhuoneen käyttö keskeytyi. Kirjailijatalo Villa Kivi oli vihitty käyttöön 10.10.1990, ja monet espoolaiset vuokrasivat sieltä työhuoneita.

Toimintakertomuksissa mainitaan 1980- ja 90-luvuilta, että Espoon kirjailijoiden toiminnassa korostui hillitty ammatillinen luonne. Yhdistys piti yhteyttä Espoon päättäjiin ja Suomen Kirjailijaliittoon sekä korosti kaikin tavoin kirjallisuuden ja kirjailijoiden asemaa kotipaikkakunnallaan.

Pentti Pirhosen äkillisen kuoleman jälkeen puheenjohtajaksi tuli Kosti Sironen, runoilija, romaanikirjailijaksi joskus aikonut ja Barbarellan kirjoittanutkin, läänintaitelijana ja työväenopiston lukuisten kirjoittajakurssien ja lukupiirien vetäjänä toiminut monitaituri. Kosti oli ollut perustamassa Espoon kirjoittajayhdistys Limerikkiä vuonna 1986. Kosti Sironen toteutti sääntöuudistuksen 6. pykälän jäsenyysvaatimuksen laajennusmuutoksen, jonka mukaan yhdistykseen hyväksyttiin jäseniksi myös Espoossa asuvia Kääntäjien ja tulkkien liiton jäseniä. Sääntömuutos toi yhdistykseen mm. kääntäjät Aarne Valpolan, Oili Suomisen ja Marja Haapion. Laajennuksesta luovuttiin kuitenkin seuraavassa sääntöuudistuksessa.

Kosti Sironen aloitti yhteistyön Espoon Sotaveteraanien ja muiden kansalaisjärjestöjen kanssa. Toimintaan suunniteltiin keskustelua erisuuruisten kustantamoiden kanssa ja uusien julkaisukanavien etsimistä. Sironen nosti esiin ajan hengen mukaisesti naiskirjailijoita ja naiskirjallisuutta.

 

Katri Sarmavuoren kaudella paljon toimintaa

Katri Sarmavuori oli aktiivinen puheenjohtaja, jonka puheenjohtajakaudella 1996 – 2008 luotiin vakiintuneiden käytäntöjen lisäksi paljon uutta toimintaa. Glimsin talomuseossa alkoi Keskikesän kirjapäivän vietto heinäkuisena sunnuntaina. Leppävaaran raittikarnevaaleille on järjestetty runoilta ja Sellon kirjaston valmistuttua runonäyttely vuosittain. Lahjakirjamarkkinoita pidettiin usein kulttuurikeskuksessa joulukuussa, kerran niitä kokeiltiin myös Matinkylän Isossa Omenassa. Helsingin kirjamessuille on osallistuttu omalla osastolla ja pidetty tietokilpailu Espoon kirjailijoista. Myös lavaesiintymisiä on järjestetty. Ennen juhannusta on pidetty kirjoittajakurssi, jossa on ollut vaihtuva teema.

Katri Sarmavuori on toimittanut puheenjohtajakaudellaan yhteensä neljä Espoon kirjailijoita käsittelevää antologiaa, historiikkia tai vastaavaa.

Sarmavuoren kaudella on kaupungin avustuksen turvin voitu palkata myös määräaikaisia työntekijöitä: kirjakokoelman kerääjä Seppo Pääkkönen, arkistonhoitaja Kim Karvonen ja kulttuurisihteeri Vuokko Korhonen. Kaupungin tuella tehtiin myös yhdistyksen ensimmäiset kotisivut, joiden laatimiseen kaupungin puolelta osallistuivat Heidi Helme ja Marjut Saloniemi. Vanhentuneet Espoon kaupungin omistamat sivut on nyt suljettu.

 

Yhdistyksen talous 

Kuten aikaisemminkin on mainittu yhdistyksen toimintamahdollisuudet riippuvat täysin Espoon kaupungin tuesta. Yhdistyksen kaupunginavustus on ollut korkeimmillaan 1988, jolloin se oli 25 000 mk. Lama pudotti määrän 1990-luvulla 8 000 mk:aan. Viime aikoina avustus on vaihdellut 2 000 eurosta 4500 euroon. Vuonna 2011 avustus on vain 1000 euroa.

 

Yhdistyksen julkaisut

Vuonna 1982, Jouko Lehtosen puheenjohtajakaudella ilmestyi yhdistyksen ensimmäinen antologia Neljäs kaupunki, Espoon Kirjailijoiden antologia, toim. Jouko Lehtonen.

Vuonna 1997 Katri Sarmavuori toimitti uuden antologian Kuninkaantien kaupunki – Espoon kirjailijoidenantologia. Se oli alkuna OK- eli Oma kaupunki -sarjalle, jossa ilmestyi 14 teosta.

 

Sittemmin on julkaistu seuraavat Espoon kirjailijoiden toimintaa käsittelevät teokset:

Albergan aarteet – Espoon kirjailijoiden vaiheet ja teokset, toim. Katri Sarmavuori, 1999

Ja sitten me kirjoitettiin… – Kirjailijana Espoossa, toim. Katri Sarmavuori, 2000

Espoolaiskirjailijat, toim. Katri Sarmavuori, 2006

Espoo – Kirjailijoiden kaupunki, Espoon Kirjailijoiden 40-vuotisjuhla-antologia, toim. Reima T. A. Luoto, 2010.

 

Suomen Kirjailijaliiton kirjailijayhdistysten talvipäivät

Espoon Kirjailijat ry:llä, kuten kaikilla muillakin paikallisilla kirjailija- ja kirjoittajayhdistyksillä, on ollut mahdollisuus osallistua eri puolilla Suomea järjestettäville Suomen Kirjailijaliiton kirjailijayhdistysten talvipäiville, ja mahdollisuutta on käytetty vilkkaasti.  Ensimmäiset Espoon alueella järjestetyt talvipäivät pidettiin vuonna 1986, toiset 2000 ja kolmannet 2008, kaikki huhtikuussa.

Espoolaisten osallistujien määrään on vaikuttanut talvipäivien pitopaikka, ja näin ollen espoolaisia on osallistunut talvipäiville vaihtelevassa määrin. Vuoden 1997 talvipäivät poikkesivat totutusta. Ne pidettiin Viipurissa ja vasta toukokuussa. Esitelmät olivat Alvar Aallon suunnittelemassa kirjastossa, jonka rappeutumista suomalaiset kauhistelivat. Kaupungin oppaana toimi espoolainen Anni Lampén, joka on itse syntynyt ja asunut Viipurissa.  Seuraavana vuonna talvipäivät olivat todella talvella, maaliskuussa, jolloin Helsingin yhdistys täytti 30 vuotta. Aiheena olivat pääkaupungin valot.

Espoon ensimmäiset Suomen Kirjailijaliiton kirjailijayhdistysten talvipäivät pidettiin Pentti Pirhosen puheenjohtajakaudella huhtikuun alussa 1986. Päiviä vietettiin Tapiola Garden -hotellissa, jossa oli alustuksia, kokous ja iltamat. Alustuksissa käsiteltiin kirjailijaa tutkimusmatkailijana, kääntäjän työtä sekä kirjallisuutta tietoyhteiskunnassa. Pentti Pirhonen pohti sitä, mitä ja miten ympäristö vaikuttaa kirjailijan minuuteen ja teksteihin. Hän toivoi Espoo-aiheisen romaanin ilmestymistä.

Espoon toiset talvipäivät pidettiin Katri Sarmavuoren puheenjohtajakaudella 14. – 16.4.2000 Tapiolassa. Vieraat majoittuivat Tapiola Garden -hotelliin. Karhusaareen oli järjestetty kaupungin vastaanotto, jossa puhujana ja isäntänä oli apulaiskaupunginjohtaja Liisa Tommila. Kuoro esitti Hannu Lindroosin säveltämät merirunot Espoon kirjailijoiden teksteihin. Osanottajille oli jaossa runoesite Merten lauluja. Seuraavan päivän esityksiä pitivät Arto Paasilinna vaellustarinoistaan, Ritva-Liisa Pilhjerta satiirista, Antti Liikanen arktisen persoonallisuuden häiriöistä ja Katri Sarmavuori Arto Paasilinnan odysseioista. Sunnuntaina järjestettiin kiertoajelu, jossa oppaina toimivat Uolevi Itkonen, Leena Lehtolainen ja Reima T. A. Luoto. Eri tilaisuuksiin osallistui yhteensä 140 henkeä.

Espoon kolmannet talvipäivät pidettiin 18. – 20.4.2008. Perjantaina osanottajat vierailivat WeeGee-talossa, missä kaupunki tarjosi vastaanoton. Puhujina olivat kirjastotoimen johtaja Ulla Packalen ja kulttuurijohtaja Georg Dolivo. Kaupunki tarjosi opastetun kierroksen näyttelyyn Claude Monnet ja suomalaisia impressionisteja. WeeGee-talon vierailuun osallistui 57 talvipäivien vierasta. Näyttelyn jälkeen Espoon kirjailijoiden Kulttuurihuoneessa juotiin Espoon 550-vuotiskuohuviinimalja. Espoon kirjailijoiden kirjakokoelmaa esitteli intendentti Tiina Kasvi. Katri Sarmavuori luki uusimman käännöksen J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden runosta Matkamiehen näky. Parkvillassa nautittiin Kirjailijaliiton tarjoama illallinen.

Lauantaina pidettiin seminaari Leppävaaran kirjaston Akselisalissa. Kirjastoon oli järjestetty näyttely vuosien 1986 ja 2000 talvipäivistä Kaarina Helakisan muistonäyttelyn yhteyteen.  Katri Sarmavuori piti tervehdyspuheen paikalliskirjallisuuden merkityksestä. Kari Levola luovutti Suunta-palkinnon Eine Syvävirralle. Päivien teemana oli kirjoittamisen tuli. Siitä alustivat kirjailijat Tuomas Kyrö ja Arja Tiainen, joiden esiintymisen myös Länsiväylä-lehti noteerasi ja teki heistä jutun. Iltapäivän ohjelmassa näyttelijä Petra Frey haastatteli Arto Paasilinnaa. Katri Sarmavuori esitti Arto Paasilinna -seuran 10-vuotishistoriikin. Elokuvaneuvos Ere Kokkonen kertoi ohjauksistaan. Mauno Laitinen esitti katkelman Tohelosta suojelusenkelistä. Päivän päätteeksi käytiin katsomassa Komediateatteri Arenassa näytelmä Arto Paasilinna ja hurmaava joukkoitsemurha. Sunnuntaina pidettiin perinteinen neuvottelukunnan kokous hotelli Sellon kabinetissa.

Ilmoittautuneita osallistujia oli 70. Kun mukaan lasketaan samanaikaisen Arto Paasilinna -päivän osanottajat, määrä nousee yli sadan. Uudenmaan taidetoimikunta myönsi Talvipäiville avustusta 500 euroa.

 

Kirjahyllyn kohtalonhetket

Espoolaiskirjoja on kutsuttu Albergan aarteiksi. Se oli erään historiikin nimi: Albergan aarteet – Espoon kirjailijoiden vaiheet ja teokset (1999). Mistä nimitys sai alkunsa?

Kulttuurisihteeri Tiina Kasvin myötävaikutuksella kirjakokoelman suunnittelu alkoi 1996. Ensimmäinen kokoelmaa varten varattu hylly oli mitoitettu sen ajan espoolaiskirjailijoiden teoksille, joita olisi ollut 750 kappaletta. Tuotteliaimmat kirjailijat olivat tuohon aikaan Arto Paasilinna, Bo Carpelan, Helvi Hämäläinen, Tuija Lehtinen, Kaija Pakkanen, Eeva Kilpi ja Kari Vaijärvi. Tiina Kasvi sai hankituksi Albergan kartanoon kirjahyllyt sen Förmaakiin. Avajaisia vietettiin 13.5.1998. Apulaiskaupunginjohtaja Liisa Tommila piti puheen ja Tiina Kasvi ja Annika Pråhl kertoivat huoneen vaiheista. Inkeri Kilpinen luki uutta kirjaansa, Marketta Palomäki runonsa Kotimaan ja Espoon kaipuu. Sakari Koskelainen lausui Helvi Hämäläisen ja Raimo Suikkarin runoja. Tuolloin kirjoja oli muutama sata.

Tuohon aikaan yhdistys piti usein myös kokouksiaan Albergan kartanon Förmaakissa, kirjakokoelmansa suojeluksessa.

Kirjahyllyt kävivät ahtaiksi, kun Espoon kirjailijat saivat palvelukseensa Seppo Pääkkösen. Hän keräsi antikvariaateista ja kirjamarkkinoilta ennätysmäärät kirjoja. Hänen onnistui löytää Olly Donnerin kirjoja Åbo Akademista ja yksityiskokoelmista, joten kirjoja voitiin pitää esillä näyttelyssä Karhusaaren tilaisuuksissa. Albergan kartanon avotila ja avohylly eivät sopineet enää harvinaislaatuisten kirjojen säilytyspaikaksi, joten kirjat siirrettiin Heikintorille kulttuurihuoneeseen, jonka Merva Mikkola sai järjestetyksi. Valitettavasti kaunis huone jäi tilapäiseksi; Kulttuuritoimen keskuksella ei ollut varaa säilyttää sitä. Kirjat vietiin varastoon (nk. Vinkkiin, Tapiolan Suomalaisen kirjakaupan alla sijaitsevaan kellaritilaan), jossa ne olivat kaksi vuotta.

Kun terveyskeskus sai oman talon, nk. Urheilutalosta Kauppamiehentie 6:sta vapautui 50 neliön ryhmähuone. Paljolti Tiina Kasvin ansiosta Espoon kirjailijat onnistuivat vihdoin saamaan edustuskelpoisen ja hyvällä paikalla sijaitsevan kokoontumistilan, jonne kirjahyllyt ja Espoon kirjailijoiden kirjakokoelma mahtuivat hyvin.  Tilan avajaisia vietettiin 9.3.2006. Avajaisiin pyydettiin samat esiintyjät, jotka olivat olleet Heikintorilla kolme vuotta aiemmin. Sivistystoimen johtaja Kristina Wikberg piti puheen, Claes Andersson ja Johanna Venho lukivat runojaan.

Kirjakokoelma ei ollut lainakirjasto vaan kokoelma, josta pidettiin kirjarekisteriä. Koska huone oli yleensä lukossa, kirjakokoelmaan tutustuminen vaati erityisjärjestelyjä.

Kulttuurihuone oli ihanneratkaisu, mutta valitettavasti kaupunki luopui tilasta. Kirjailijoiden ja monien muiden yhdistysten tärkeä kokoontumistila otettiin muuhun käyttöön. Se oli paha isku. Kirjakokoelma jouduttiin hajottamaan. Arvokkaimmat kirjat saatiin siirretyiksi Karhusaaren taidekeskukseen. Sinne on sijoitettu esim. Olly Donnerin kirjat. Muut kirjat, noin 1500 nidettä, siirrettiin Sellon kirjastoon 2011.

 

Kirjoituskilpailuilla esiin uusia kykyjä

Yhdistys järjesti 1996 yhdessä kaupungin koulutuskeskuksen kanssa novellikilpailun lukiolaisille. Palkinnot jaettiin 11.11.1996 Karhusaaren taidekeskuksessa. Kirjailija Helvi Hämäläinen oli puhumassa nuorille kirjoittajille. Apulaiskaupunginjohtaja Liisa Tommila jakoi voittajille kunniakirjat. Kilpailun yhteydessä järjestettiin kirjoittajakurssi Kolmirannassa nuorille ja luovan kirjoittamisen tilaisuus opettajille Olarin koulussa. Palkintoraatiin kuuluivat Aaro Vakkuri, Raisa Lardot, Tuija Lehtinen, Kaarina Kolu ja Katri Sarmavuori. Kilpailun voitti Johanna Aarnisalo Espoonlahden lukiosta. Länsiväylä julkaisi kilpailusta näyttävän artikkelin. Seija Salminen toimitti kirjoituksista julkaisun Opus yksi – Lukiolaisnovelleja 1997.

Aikuisille järjestettiin vuonna 1998 kirjoituskilpailu Runo- ja Proosa-Espoo. Kilpailussa olivat järjestäjinä mukana myös Espoon kulttuuritoimen keskus, Espoon kotiseutuyhdistysten liitto ja Länsiväylä. Kisaan tuli 34 runonimimerkkiä ja 29 proosanimimerkkiä. Runoraadin muodostivat Pekka KinnariKari-Otso Nevaluoma, ja Kosti Sironen. Proosatekstien raadissa olivat Leena LehtolainenKari-Otso Nevaluoma ja Katri Sarmavuori. Runosarjan voitti Keijo Syväniemi ja proosasarjan Anita Järvisalo. Intendentti Hannele Krohn ja kaupunginvaltuutettu Anna-Liisa Linnala jakoivat palkinnot kulttuurikeskuksen Tapiolasalin aulassa Espoo-päivänä 27.8.1998.

Nuorten kilpailun järjestämiseen tuli sittemmin pitkä tauko. Syynä oli osittain ehkä kilpailun priimusmoottorin, varapuheenjohtaja Aaro Vakkurin yllättävä kuolema. Hän oli järjestänyt suunnittelukokoukset ja tapaamiset lukion opettajien kanssa, samoin yhteydenpidon koulutoimeen.  Katri Sarmavuori viritteli kilpailun uudestaan Kaarina Kolun kanssa. Niinpä kirjoituskilpailu julistettiin 2006 – 07. Kisaan tuli yli 600 tekstiä, kolme mapillista. Palkintoraadissa olivat Johanna Venho, Kari Loimu, Kaarina Kolu, Kari Vaijärvi, Kirsi Haru, Sanna Lauslahti ja Katri Sarmavuori (pj.).

Kilpailussa jaettiin neljän sarjan, alakoulu, yläkoulu, lukio ja runosarja, voittoja I—III sekä lukuisia kunniamainintoja. Myös hyvän opettajan palkintoplakaatti jaettiin. Ensimmäiset palkinnot menivät alakoulun sarjassa Lotta Parkkolalle (Ymmerstan koulun 6. lk.), yläkoulun sarjassa Iiris Juutilaiselle (Olarin koulun 8. lk.) ja lukion sarjassa Tuomas Parviaiselle (Pohjois-Tapiolan lukio). Runosarjan voitti Ina Jernmark(Viherkallion koulun 6. lk.). Innostavan ja tehokkaan kirjoituksen opetuksen palkinnon sai opettaja Seppo Mattila (Ymmerstan koulu).

Seuraavina vuosina tekstejä saatiin noin 150. Ehkä tuli vähän kilpailuväsymystä tai tiedotus ei kulkenut riittävän tehokkaasti. Vuosien mittaan palkintosijoja on eniten saanut Malena Lahtimies (Haukilahden lukio). Vuonna 2008 hyvän opettajan palkinnon sai mm. Nina Maunu (Kilonpuiston koulu). Yläkoulun sarjan voitti Janne Mäkitalo (Kilonpuiston koulu) ja alakoulun sarjan Saija Pulkkinen (Ymmerstan koulu). Erityisen mieleen jäänyt teksti on Laura Nenosen (Tapiolan lukio) Esko ”Espoo” Poolakka, jossa 89-vuotias Esko Poolakka kuvittelee olevansa Espoo. Espoo täytti silloin 550 vuotta. Potilas koki olevansa kaupunki ja valitteli tilojaan. ”Se on yhä Espoo”, Esko sanoi voinnistaan. Vatsa oli ennen Westend, nyt se on Suvela eli se oli tullut pulleaksi. Polvi oli ennen vetreä Nuuksio, nyt se on Vanha-Nuuksio.

 

Joulurunoja Espoon tuomiokirkossa

Eräänä huippuhetkenä on ollut joulurunojen esittäminen Espoon vanhassa keskiaikaisessa tuomiokirkossa 27.12.2006. Aiheena oli Hetki joulurunolle. Ohjelman ja tilaisuuden järjesti pastori Leena Ravantti. Runoilijat Raimo SuikkariArto NuoraViktor KärkiKatri Sarmavuori  ja Leena Ravantti esittivät omia joulurunojaan. Leena Ravantti luki myös Anja Porion runoja.

On hienoa, että kirjailijoiden joukossa on monien eri ammattien edustajia, esimerkiksi pappeja, jolloin on mahdollista järjestää tilaisuuksia erilaisiin paikkoihin.

  

Yhdistyksen merkkivuodet

Espoon Kirjailijat ry:n 25-vuotisjuhla pidettiin 12.11.1994 Espoon kulttuurikeskuksen Tapiolasalin aulassa. Claes Andersson soitti pianoa. Jaakko Numminen piti esitelmän suomalaisesta kirjakulttuurista. Eeva Kilpi luki runojaan. Muistelijoina olivat Liisa Vuoristo, Antero Vuorio ja Jouko Lehtonen. Leena Laulajainen kertoi menneistä vuosista ja muutostaan Helsinkiin.

Yhdistyksen 30-vuotisjuhla pidettiin Kulttuurikeskuksen Tapiola-salin lämpiössä 11.9.1999. Juontajana toimi Kosti Sironen. Kuoro esitti Merten lauluja. Silloinen kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Kari Saksela oli kaupungin puolesta isäntänä. Väkeä oli 70 henkeä. Kirjailijat Tyyne Martikainen, Viola Elo, Marketta Palomäki, Arto Paasilinna ja Seppo Porvali esittivät tekstejään.

35-vuotisjuhlaa vietettiin 2.12.2004, jälleen Tapiola-salin lämpiössä. Osanottajia oli yli 70 henkeä. Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja Kari Levola lahjoitti yhdistykselle 350 euroa. Kaupunki maksoi tarjoilun, kuohuviinin, kahvin ja leivoksen. Georg Dolivo piti puheen. Kosti Sironen toimi jälleen juontajana ja haastatteli 11 kirjailijaa. He olivat Jukka Pakkanen, Pirjo Rissanen, Claes Andersson, Johanna Venho, Viktor Kärki, Raine Mäkinen, Kaija Petäjä-Haikola, Tyyne Martikainen, Eeva Kilpi, Raimo Suikkari ja Paavo Friman. Em. kirjailijoiden uutuuskirjat olivat kaikki näytteillä. Kirjoja ja kukkakimppuja tuli lahjaksi, varsinkin Viktor Kärjelle.

Ilahduttavaa oli tällä kertaa, että Länsiväylässä oli Elina Hatakan kirjoittama juttu yhdistyksestä. Hän kävi haastattelemassa Eeva Kilpeä ja Katri Sarmavuorta ja juttu julkaistiin Mauritz Hellströmin valokuvan kera. Kirjakaupat ja koulut järjestivät Espoon kirjallisuuden viikon.

40-vuotisjuhla pidettiin Tapiolan kulttuurikeskuksen Louhisalissa sunnuntaina 27.9.2009.

 

Reima T. A. Luodon ja Pirjo Raitasen kaudet 

Vuonna 2008 valittiin vuosikokouksessa 27.3. uudeksi puheenjohtajaksi Reima T. A. Luoto. Sihteeriksi valittiin Ritva Laine. Hallituksen jäseninä jatkoivat Katri Sarmavuori (varapuheenjohtaja), Viola Elo, Timo Hildén, Riitta Hurme, Manu Paajanen ja Kosti Sironen. Varajäseninä jatkoivat Salme Blomster, Kaarina Kolu, Mikko Makkonen ja Pirjo Raitanen. Reima Luoto käynnisti heti sääntöjen uudistamisen. Henkilövaalit siirrettiin entisen vuosikokouksen sijaan syyskokoukseen. Hallituksen varajäsenet muuttuivat varsinaisiksi jäseniksi 1.1.2009 alkaen.

Reima T. A. Luodon kaudella jäsenkirje lähetettiin joskus tiedotuslehden nimellä. Jäsenkirjettä ja tiedotuslehteä alettiin kutsua nimellä EsKi.

Reima T. A. Luoto kantoi päävastuun yhdistyksen 40-vuotisjuhlavuoden järjestelyistä. Paljon työtä vaativat 10. – 19.8.2009 Espoon kulttuurikeskuksen näyttelytilassa järjestetty yhdistyksen juhlanäyttely sekä ohjelmalliset kirjailijaillat. Juhlanäyttely esitteli monipuolisesti espoolaiskirjailijoita ja heidän työtään.

Katri Sarmavuori ja Ritva Laine kokosivat Sellon kirjaston sisääntuloaulaan Leppävaaran kirjailijat -näyttelyn 24.8. – 12.9.2009. Näyttelyssä olivat edustettuina leppävaaralaiset kirjailijat: Vivi Vallgren, Elli Tompuri, Leena Lehtolainen, Katri Sarmavuori, Johanna Venho, Joel Rundt, Katri Vala, Matti Paavolainen, Pekka Piirto, Kaarlo Sarkia ja Ritva Laine. Näyttelyn avajaisissa 31.8.2009 Leppävaaraseuran puheenjohtaja Arja Salmi muisteli Leppävaaran historiaa, Katri Sarmavuori ja Ritva Laine kertoivat näyttelyn syntymisestä ja Ritva Laine lausui runojaan.

Merkkivuoden juhlinta huipentui Louhisalissa 27.8.2009 pidettyyn komeaan kirjallisuusmatineaan, joka keräsikin paikalle runsaasti yhdistyksen jäseniä ja vieraita. Juhlan avasi Leppävaaran seurakunnan kamarikuoro johtajanaan Kullervo Latvanen. Juhlassa esiintyi myös Sointu Angervon teatteriryhmä KoKo-teatterista. Reima T. A. Luodon johdattelemana seuraavat kirjailijat esittivät juhlassa tekstejään ja runojaan: Timo Hildén, Ritva Laine, Anssi Rapo, Katri Sarmavuori ja Vivi-Ann Sjögren.  Espoon kaupunki tarjosi juhlakahvit ja leivokset.

Luodon kaudella perinteisten tapahtumien ohella painottuivat osallistuminen kirjamessuihin eri puolella Suomea.

Vuoden 2011 hallituksessa ovat puheenjohtajana Pirjo Raitanen, varapuheenjohtajana Katri Sarmavuori, sihteerinä Ritva Laine, taloudenhoitajana Reima T. A. Luoto ja jäseninä Timo Hildén, Kaarina Kolu, Tuija Kuha, Mikko Makkonen, Manu Paajanen ja Kosti Sironen.

Yhdistys järjestää edelleen Keskikesän kirjapäivän Glimsin talomuseon pihapiirissä. Vuoden 2011 heinäkuun 17. päivän teemana oli Unen siivinTuija Kuha vastasi tilaisuuden järjestämisestä. Sää suosi ja yleisöä oli paikalla ilahduttavasti.

Raittikarnevaalien runoillan teemaksi oli valittu Tuokio ilolle. Tämän perinteisen 1.9.2011 Sellon kirjaston uudessa kulttuuritilassa järjestettävän runoillan kokosi ja juonsi Ritva Laine.

Mahdollisuuksien torille osallistuttiin myös vuonna 2011 entiseen tapaan.

Uusien kotisivujen luominen vaatii yhdistykseltä ja jäseniltä paljon voimavaroja, erityisesti kun otetaan huomioon yhdistyksen nykyinen taloudellinen tilanne. Sivut pyritään avaamaan elokuussa 2011. Taloustilanteen takia on luovuttu yhdistyksen jäsentiedotteen painattamisesta; EsKi lähetetään jäsenille sähköpostina tai monisteena.

Vuodesta 2011 lähtien yhdistyksen toimintaa on pyritty suuntaamaan mahdollisimman paljon kuntalaisten suuntaan, yhteistoiminnan lisäämiseen kuntalaisten ja Espoon kirjailijoiden välillä. Yhdistyksen jäsenet ovat osallistuneet vuodesta 2011 lähtien Espoon kaupungin kulttuuritoimen organisoimaan Kulttuuriketju-hankkeeseen, jonka tavoitteena on viedä kulttuuripalveluja myös ikäihmisten palvelutaloihin ja hoivakoteihin. Sanataide on vuonna 2011 ensimmäistä kertaa mukana Kulttuuriketju-hankkeessa. Kirjailijoiden esiintymistilaisuuksia on vuoden 2011 aikana ainakin 15. Toiminta saattaa tulevaisuudessa laajeta. Tähän mennessä pidetyistä sanataidetapahtumista on saatu erittäin hyvää palautetta; sekä asiakkaat että järjestävät laitokset ovat olleet tyytyväisiä.

Espoon kaupunginkirjasto ja kirjailijat järjestävät yhdessä kuntalaisille kirjallisuusmatineoita lähinnä kaupungin suurissa kirjastoissa.  Kaupunginkirjasto on järjestämässä huonosti liikkuville vanhuksille tapahtumia, joihin myös kirjailijoita kutsutaan mukaan ja esiintymään. Kalajärven kirjastoon on pyritty järjestämään lukupiiritoimintaa, mutta kirjailijoiden piiristä ei ole toistaiseksi löytynyt halukasta piirin vetäjää.

Hallitus on myös pohtinut yhdistyksen oman seminaarityöskentelyn tarvetta, työskentelyn, jossa käsiteltäisiin kirjailijoiden ammattityöhön liittyviä asioita, vaihdettaisiin kokemuksia, jopa jaettaisiin ongelmia. Tähän mennessä ei ole vielä ilmentynyt riittävästi halukkaita, jotta toiminta kannattaisi käynnistää.

 

Yhdistyksen kunniajäsenet

Yhdistyksen kunniajäseniksi on tähän mennessä kutsuttu seuraavat ainakin jossakin vaiheessa espoolaiset kirjailijat: Helvi Hämäläinen, Bo Carpelan, Rakel Hyvärinen, Eeva Kilpi, Pekka Kinnari, Inkeri Kilpinen, Antero Vuorio ja Voitto Viro.

 

Pirjo Raitanen ja Katri Sarmavuori

9.8.2011

 

 

Espoon kirjailijoita yhdistyksenä käsitteleviä teoksia

Jouko Lehtonen. 1982. Neljäs kaupunki, Librum.

Katri Sarmavuori (toim.) 1997. Kuninkaantien kaupunki — Espoon kirjailijoiden antologia, Oma kaupunki -sarja.

Katri Sarmavuori (toim.) 1999. Albergan aarteet — Espoon kirjailijoiden vaiheet ja teokset, Oma kaupunki -sarja.

Katri Sarmavuori (toim.) 2000. Ja sitten me kirjoitettiin… — Kirjailijana Espoossa, Oma kaupunki -sarja.

Katri Sarmavuori (toim.) 2006. Espoolaiskirjailijat, Oma kaupunki -sarja.

Reima T. A. Luoto (toim.) 2010. Espoo kirjailijoiden kaupunki. Espoon Kirjailijoiden 40-vuotisjuhla-antologia, Fenix-kustannus Oy.

Katri Karasma. 2017. Katariinan kamarissa — myrskyävällä merellä. Prometheus-kustannus Oy.

Valikko