Tämä tarina on kirjoitettu 19.5.2016 Lagstadin kylätalolla Espoossa.

Kirjailijat Mari Pyy, Aimo Salonen ja Elina Pulli saivat tunnin aikaa kirjoittaa synopsiksen Lagstadin talolla 1800-luvulla tapahtuneesta murhasta.

 

Espoon kirjailijoiden antamat speksit olivat seuraavat:

tapahtumapaikka: Lagstadin kotiseututalo, entinen kansakoulu

tapahtuma-aika: 1800-luvun loppu

henkilöt:

Neiti Amanda Lindén, opettajatar

Liisa Tölli, keittäjä

Paavo Karhunen, talonmies

Jaakoppi Musta, nuohooja

Gustaf Persson, lehtimies, neiti Lindénin sulhanen

Linkvisti, poliisi

Ainikki Sivén, neiti Lindénin ystävätär

oppilaat: Kyllikki, Juhani, Alvari, Maija

mitä on tapahtunut?

Kylän opettajatar neiti Lindén on kuollut äkillisesti.

tehtävänä on selvittää:

Miten neiti Lindén oli kuollut? Mistä ruumis löydettiin? Kuka sen löysi?

Mitä oli tapahtunut ennen kuin neiti Lindénin päivät päättyivät?

Miten kuolinpäivän tapahtumat kulkivat?

Kuka alkoi epäillä tapausta murhaksi? Kuka alkaa selvittää murhaa? Yksin ja salaa vai yhdessä jonkun kanssa?

Millaisia johtolankoja tapahtumia selvittäessä löytyy? Miten ne vievät kohti murhaajan paljastumista? Miten tarinan henkilöt liittyvät murhaan ja toisiinsa?

Kuka on murhaaja ja miksi hän murhasi neiti Lindénin?

Miten tarina päättyy?

johtolankoja:

Ruumiin läheltä löytyi pienet käsityösakset.

Neiti Lindénin kihlasormus on kadonnut.

Neiti Lindénin pöydältä löytyi päiväkirja, josta on revitty irti kaksi sivua.

Yleisöltä saadut ideat, jotka tarinaan piti upottaa, on lueteltu alla: 

– kuolleen löytymiseen liittyy jokin muu aisti kuin näkö

– jotain on varastettu

– lehtimiehellä on käsi paketissa

– keittäjällä ja talonmiehellä on salaisuus

– käsityösakset liittyvät murhaan

– ristipistotyö

– nuohooja Jaakoppi on ollut kateissa

– oppilas on raskaana

MURHA LAGSTADISSA 

Oppilaat istuivat Lagstadin kansakoulussa puisissa pulpeteissaan. Juhanin mielestä Maija oli ihanan lähellä.  Oppilaat heiluttivat jalkojaan ja alkavat hermostua, kun opettajaa ei kuulu.

Yhtäkkiä koulun keittiöstä kuuluu kova huuto… keittäjä Liisa Tölli löytää ruumiin ja juoksee keittiöstä nenäänsä pidellen.

Edellisenä päivänä opettajatar Amanda Linden oli kutsunut poliisin koululle selvittämään sormusvarkautta. Opettajatar oli saanut selville, että hänen sulhasensa lehtimies Gustaf oli ollut petollinen. Amanda on suutuspäissään ottanut sormuksen sormestaan. Oppilas Juhani oli anastanut sormuksen itselleen antaakseen sen Maijalle, joka oli niin kaunis ja istui viereisessä pulpetissa. Ennen kuin poliisi ehtii koululle selvittämään sormusvarkautta, opettajatar kuolee. Juhani joutuu epäillyksi, koska hänellä on opettajattaren sormus hallussaan.

Lehtimies Gustaf saapuu koululle maailman miehen elkein. Sanoo tekevänsä lehtijuttua ja järkyttyy saadessaan tietää, että kuollut opettaja on hänen morsiamensa.

Poliisi Lingvisti kyselee Lehtimieheltä, miksi hänellä on käsi paketissa. Taustalla tiedetään olevan tappelu koulun talonmiehen kanssa, mutta lehtimies väittää kaatuneensa polkupyörällä. Samalla hän kertoo poliisille, että hänen rakastetulla morsiamellaan ja keittäjällä oli ollut äänekäs riita.

Myöhemmin Opettajan ystävää, Ainikki Siveniä, epäillään, koska murha-aseeksi on paljastunut Ainikin käsityösakset.

Poliisi kuulustelee myös lapsia, jotka kertovat Alvarista, jota ei ole näkynyt aikoihin. Seuraavaksi epäillään Alvarin isää, nuohooja Jaakoppia. Alvari on ollut pois koulusta, isä on ottanut tämän töihin ja opettaja on puhutellut isää – vaatinut lapsen päästämistä kouluun. Tästä Nuohoojaa oli ottanut nokkiinsa, eikä häntä ole näkynyt koululla ollenkaan.

Oppilas Kyllikki on Keittäjä Liisan tytär. Hänen oikea isänsä on talonmies Paavo. Äiti oli saanut tietää, että Kyllikki on raskaana ja tämän takia keittäjä-äiti on ollut hätääntynyt jo ennen ruumiin löytymistä.

Annikki Siven pidätetään. Nainen häpeää ja menettää puhekykynsä.

Neiti Linden on pitänyt päiväkirjaa, hänen päiväkirjastaan puuttuu kaksi sivua. Nuohooja Jaakoppi löytää sivut luokkahuoneen uunista puoliksi palaneena. Sen jälkeen paljastuu, murhaaja.

TÄMÄN JÄLKEEN KYSYMYS YLEISÖLLE: kuka oli syyllinen?

Nuohoojan vietyä paperit poliisille, Annikkia kuulustellaan uudestaan ja tämä paljastaa kesken ristipistotyön, että lehtimies voi olla murhaaja, koska opettajatar tiesi, että tämä on Kyllikin lapsen isä. Ainikki muistaa, että Kyllikki oli tämän itkien kertonut opettajalleen ja se luki myös päiväkirjoissa.

Gustaf lavasti Keittäjä-Liisan syylliseksi. Hän tiesi, että Kyllikin avioton lapsi olisi keittäjälle, eli Kyllikin äidille, liian suuri häpeä. Tämä ei paljastaisi asioiden oikeaa laitaa, koska halusi kaikin keinoin säästää tyttärensä kunnian. Hän menisi, vaikka vankilaan tyttärensä kunnian puolesta. Opettajatar, neiti Linden, oli aiemmin sanonut keittäjälle, että paljastaisi Gustafin katalat suunnitelmat kihlata alaikäinen Kyllikki ja lähteä hänen kanssaan pois pitäjästä. Naiset olivat tästä riidelleet ja Gustaf oli saanut päähänsä tappaa morsiamensa, koska tämä oli hänen ja uuden nuorikon lemmen esteenä.

TILAISUUDEN JÄLKEEN TEHTY LISÄYS:

Vuosikymmeniä myöhemmin käy ilmi, että Lagstadin murhan aikoihin äitinsä vatsassa kasvanut lapsi traumatisoituu vanhempansa menneisyyteen liittyvistä salaisuuksista ja siirtää pahan olonsa eteenpäin. Lagstadin murhan varjo lankeaa niinkin kauas, että Bodomin murha on sille jatkoa suoraan alenevassa polvessa….